Skip to content

toukokuu

Touko 31, 2013

Mari Laaksonen:

 

yrittää lukea maailman
kirjoitusta

kiinni
toiseen kieleen

 

 

seinä
paperissa

 

esineiden kieli
oppi

 

etsimään lauseen sisältä toista

 

 

raaputtaa varovasti
painettua sanaa

täällä

 

 

paperin läpi

 

ei kosketa mitään
jälkeä jättämättä

 

puhuu kaiken kielen läpi

 

 

elävän kielen alusta
kirjoitusta

juuri näillä kirjaimilla

 

kelluvan kiven koti
maana

 

laisuus kirjoittaa auki

 

alkaa

 

synnyttää
hiljaisen kielen

 

filosofiaa

Haulilintu

Touko 21, 2013

Silvia Hosseini:

Valitse tähtäin: Valitse eläin: Lataa ase. Lihasosuma: Haavoittava osuma. EI näin,
lintua haavoittamalla ei opi oikeaa ennakkoa ja linnun haavoittuminen on aina huono
asia jo itsessään.

Valitse tähtäin: Valitse eläin: tinalintu, sinkkilintu, volframilintu. Lataa ase. Osuma
kaularankaan: EI suositeltava, suuri haavoittamisriski! Linnun haavoittuminen jne.

Valitse tähtäin: Valitse eläin: Odota hetki. Laukaus lähtee, lintu putoaa ja hymy nousee
poskille. Tappava osuma. Hyvä osuma!

Valitse tähtäin: valitse sydän. Lataa haulilinnun teräskielinen laulu. Odota hetki.

Kevään ja suven Zürich

Touko 8, 2013

Matti Itkonen (teksti ja kuvat):

kevatzurich1_webkesazurich_web

Sanan voima

Entisaikoina kaikille ei suotu tilaisuutta matkustaa. Ei silloin ollut myöskään kovin viljalti tarjolla valokuvia vierailta mailta. Ei puhuttu verkkotodellisuudesta eikä televisiomatkailusta. Sanan voima oli se seikka, joka avasi ovia uusiin maailmoihin ja todellisuuksiin. Voisi ehkä puhua jopa kerrotun kielikodin avartamasta olemassaolosta.

Matkakirjat olivatkin sanataiteen valioyksilöitä. Tosin niiden erinomaisuus oli sidoksissa eritoten kunkin kirjoittajan tapaan havainnoida kohdettaan. Sakari Pälsi oli kansatieteilijä myös matkakuvauksissaan. Se ei ole otollisin lähtökohta etenkään kaupunkiesseiden kirjoittamiseen. Tarvitaan kykyä tutkistella maisemaa esteettisesti, kenties runollisestikin. Tuonkaltaiseen taituruuteen ylsivät ainakin V. A. Koskenniemi, Olavi Paavolainen, Tyyni Tuulio ja Kersti Bergroth.

Lue lisää…

Se aika vuodesta

Touko 1, 2013

Emmi Valve:

se-aika1 se-aika2

Karl Ristikivi – Suomessa tuntemattomaksi jäänyt pakolaiskirjailija

huhtikuu 21, 2013

J.Tapio:

Kuka oli Tatu Vaaskivi? Kuinka kertoa se lyhyesti virolaiselle yleisölle?

Tarton Kaupunginkirjaston 100-vuotisjuhliin liittyvään tilaisuuteen oli saapunut runsaslukuinen joukko kirjallisuudenystäviä kuulemaan Kinnises Tõllas -teoksestani (AS Atlex 2013). Tietenkin jo kirjan kansien kuva-aihelmat 30-luvun Tartosta antoivat vihjeen teoksen sisällöstä – mutta tämä Vaaskivi?

Haastattelija, Eesti Kirjanõusmuuseumin tutkija ja kriitikko Sirje Olesk toi heti avaussanoissaan Vaaskiven persoonaa ja kohtaloa lähemmäksi kuulijoita: ”Ajatelkaa, että meidän Ristikivemme olisi kuollut vuonna 1942!”

Se oli mainio rinnastus, siitä oli kirjoittajan helppo jatkaa.

Lue lisää…

Määränpää Syktyvkar

huhtikuu 14, 2013

Vilma Panula:

Junan kyljessä N nurinpäin
Samea lipuu sisällä leijailevaan savuke-pissaan

Totutuksen jälkeen vain tunkka huokosissa
Steriloimaton oleskelu

Tupakan paikka vaunujen välissä huuruaa

Sameanrapautunut Moskova rapautuu toistamiseen tämän ikkunan läpi
Ovenkahvan tumma suukko
Kirkas ei haise, polta kurkussa

Lumi kiipeää tupakan paikkaan vaunujen välille

Raiteen turbulenssissa lasit juoksevat pöydällä kilvan

Rätvätys ravistaa ymmärryksen tyhjäksi unen tarttua

Valvotun yön kevyt öljy, pulssin ponnistus
Keuhkojen iloinen vinku

Nuole sydämeni sileäksi

Kansallislauseita

huhtikuu 7, 2013

Johanna Paaso:

Takanani on joulu–helmikuinen Suomi-kiertue, johon kuului eri murrealueita lounaismurteista hämäläisten ja savolaisten kautta peräpohjan murteisiin. Mitä pohjoisemmas matkalla päädyin, sitä riisutummaksi puheilmaukset kävivät merkityksen kuitenkaan hupenematta. Kahden kuukauden aikana omasta puheestani katosivat ensimmäiseksi ylenpalttiset kohteliaisuusfraasit, jotka ovat vaikuttaneet äidinkieliseenkin puheenparteeni parin vuoden saksan puhumisen myötä.

Lue lisää…