Skip to content

Onko kannella väliä?

helmikuu 8, 2012

Arto Vaahtokari:

 

Muistan erään kirja-arvosteluni, jonka aloitin kuvailemalla kyseisen kirjan kantta. Sain tästä närkästynyttä lukijapalautetta: mitä järkeä on puhua kansikuvasta? Se palaute oli harmittavaa mutta hyödyllistä, sillä olen sen vuoksi aina silloin tällöin pohdiskellut kannen merkityksellisyyttä.

Kansi nimittäin on merkityksellinen! Sehän on yksi niistä tekijöistä, jonka perusteella kirja ostetaan – tai ellei peräti osteta, niin ainakin kirja huomataan kannestaan. Tietenkin moni kirjaostos tehdään kannesta huolimatta, kirjailijan tai jonkin muun syyn perusteella.

Mieleeni on jäänyt joitain viime vuosina julkaistujen kirjojen kansia. Haluaisin nostaa hyvänä esimerkkinä esiin Katarina Wennstamin dekkarin Tahra, jonka Otava julkaisi viime vuonna. Sen värikompositio on poikkeuksellisen onnistunut ja rohkea. Kuva-aihe osuu täysin kirjan aiheeseen, naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Kansi on ruotsalaista tekoa: sen on suunnitellut Annika Lyth Bonnierille, joka on julkaissut alkuperäisteoksen. Suomalaiseen versioon on etukanteen suotta lisätty suomenkielinen myyntiteksti; lopputulos olisi ollut tyylikkäämpi sitä ilman.

 

 

Päinvastainen esimerkki taas on Anna-Kaari Hakkaraisen esikoisteoksen Verkko (Tammi 2011) kansi, jonka on tehnyt Markko Taina. Kansi kyllä näyttää kohtuulliselta, mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä kirjan sisällön kanssa. Kyseessä nimittäin on nuoren miehen kasvukertomus, joka päättyy itsetuhoon. Kirjan tärkein elementti on meri, ja tyyli on melko moderni. Kansi taas näyttää suurin piirtein jännityskirjalta, jota vaikutelmaa lisää kuva-aiheena oleva Neuvostoliiton valtiotunnus. Kyllä juonessa on tiettyä jännitystäkin, mutta muut teemat ovat huomattavasti tärkeämpiä. Kannesta näkee, että kuvapankilla on käyty, eikä kyseessä ole juuri tätä kirjaa varten tehty kokonaisuus.

 

 

Minusta tuntuu, että kustantamot eivät paneudu julkaisemiensa kirjojen kansiin yhtä vakavasti kuin ennen – muistellaanpa vain esimerkiksi Tapio Tapiovaaran (1908–1982) laajaa tuotantoa WSOY:lle, Kansankulttuurille ja Tammelle. Kustannuksiahan kunnon kansi lisää, totta kai. Mutta kannattaisiko hyvään kanteen silti satsata? Samantyyppinen asia on, että suomenkielisiä kirjoja painetaan yhä enemmän ulkomailla. Jotkut kustantamot jopa ilmoittavat kirjassa vain, että se on ”painettu EU:ssa”. Näiden tuotteiden laatu saattaa vaihdella yllättävästi totutusta.

Kirja on kulttuurin tuote. Sillä tavalla se on arvokas. Se ansaitsisi myös arvoisensa kannen ja painotyön.

Advertisements
One Comment leave one →
  1. Veera A permalink
    helmikuu 8, 2012 21:50

    Kyllä kansilla on paljonkin väliä, ja kyllä niihin kannattaa satsata. Itse saan suurta mielihyvää kauniista kirjan kansista, ja ne saattavat hyvinkin vaikuttaa ostopäätökseen. Kauneimmat kirjat tekisi mieli ripustaa seinälle, ja kauneimpia kirjojani pidän mielellään levällään pöydillä, koska kaunis kansi menee ikään kuin hukkaan jos kirjan piilottaa kirjahyllyyn. Kansilla on myös merkitystä kirjailijalle. Syksyllä ilmestyvän esikoisteokseni kannet suunnitellaan aivan pian, ja jännitän sitä kovasti. Mitä jos minulle esitellään kannet, joista en yhtään pidäkään, jotka eivät mielestäni vastaakaan teokseni maailmaa, enkä kehtaa kertoa etten pidä niistä? No, en usko että niin käy mutta silti jännittää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: