Skip to content

Amerikkalaista aforistiikkaa jouluksi

joulukuu 24, 2010

Mark Mallon:

Jouluna, ihan pakkasista riippumatta, negatiivikkokin hyytyy. Tekee mieli sanoa jotain kivaa, silloin kun on kuuntelijoita. Joten sanon, kirjoitan tätä blogaustani Porvoon Paahtimo -kahvilassa, joka on kylän tunnelmallisin kahvila-baari, täällä kykenee ajattelemaan.

Epäileville tuomitsijoille muuten tiedoksi, että kirjoitan näitä ajatuksiani lähes reaaliajassa, siis jouluaattona.

Toiseksikin, haluan nyt nostaa korokkeelle erään amerikkalaisherran, runoilija James Richardsonin. Marraskuussa minulla oli suuri ilo nähdä hänet Oriveden opiston kansainvälisessä sanataideopetusseminaarissa, jossa hän ei tosin keskustellut kanssani, vaikka tein muutaman keskustelualoitteen. Hymyili vain, ja katsoi pois kävellessään pikemminkin sivuille kuin eteensä. Oudosta käytöksestä välittyi tunne, että haluan tutustua hänen tuotantoonsa, joten ostin opiston kansliasta kirjan Jääkausien väliltä (Interglacial. New and selectected Poems and Aphorisms. Sanasato 2009, suom. Anni Sumari).

Kirjaa kotonani lukiessa pohdiskelin, että aforismit lienevät ainoa kirjallisuuden laji, jonka tuotannon laadukkain osan ilmestymismäärä on kiintiöitetty sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Maailmaan ei mahdu kuin tietty määrä toimivia (asiansa ajavia) aforismeja, eikä niitä, on the other hand, voi lukea ahmien, koska muuten päätä alkaa särkeä, kuten juodessa hyvää kahvia liikaa.

Richardsonin tuotanto osoittaa, että ajatuksia herättävien aforismien tuottamiseen tarvittavia edellytyksiä ei kerta kaikkiaan voi löytyä kovin monelta ihmiseltä. Toimivien aforismien tuottaminen vaatii älyn, viisauden ja elämänkokemuksen lisäksi sydäntä ja markkinointihenkisyyttä. Aforismi on kuin yrityksen liikeidea, joka on voitava tiivistää yhteen lauseeseen, jotta yrityksen tuotanto ylipäätänsä löytäisi ostajakuntansa. Aforismiliike on nimeltään elämä.

Jääkausien väliltä on kaunista ajattelua olematta imelää. Osansa kiitoksesta annan myös Anni Sumarin soljuvalle käännöstyölle.

Tässä pari poimintaa kirjasta:

*
Etsiessämme asioiden alkuperää harhaudumme uskomaan, että ne ovat väistämättömiä.
Asioilla, jotka eivät tapahtuneet, on myös alkuperänsä.

*
Älä moiti tulta siitä, että se osaa vain yhden asian.

*
Kuinka paljon helpompaa elämä onkaan, kun et halua ihmisiltä mitään. Ja kuitenkin olet heille velkaa sen, että haluat heiltä jotain.

*
On hiljaisuuksia, joita on vaikeampi perua kuin sanoja.

Hyvää joulua itseni ja Särön puolesta!

Jos Richardsonin tapa nähdä maailmaa innostaa, rientäkää heti nettiin tilaamaan Jääkausien välit, jooko, sillä Sanasato on tehnyt lempeän kulttuuriteon.

Advertisements
3 kommenttia leave one →
  1. Veera permalink
    joulukuu 25, 2010 11:06

    Eikös ne ole epäilevät Tuomaat eikä tuomitsijat? Mietin vaan…mutta hienoja aforismeja, pidän varsinkin tuosta ”Asioilla, jotka eivät tapahtuneet, on myös alkuperänsä”. Täytyy tutustua Richardsoniin.

  2. sarolehti permalink*
    joulukuu 25, 2010 11:48

    Ne on nimenomaan tuomitsijat, jotka epäilevät. ”Tuomaat” on käännösvirhe, ks. ”Skeptikkojen valikoiva etymologinen ohjekirja”, s. 665 (Otava, 1895).
    (Mark)

    • sarolehti permalink*
      joulukuu 25, 2010 19:15

      Äh, mulla on vain isältä peritty ”Optikkojen valikoiva vahakantinen kuulo-ohjekirja” vuodelta 1985. (Veera)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: