Skip to content

Wienin joulu

joulukuu 17, 2010

Matti Itkonen:

Asian tutkistelu täytyy aloittaa lainauksella päiväkirjastani. Ote on kirjoitettu Calellassa, Kataloniassa. Vuonna 1998 pohdiskelin keskikesän ja suomalaisuuden merkitystä tähän tapaan:

Sydänsuvi, juhannus, on olemassa kaksitasoisena ilmiönä: 1) keskellä olemisen kokemuksena ja 2) loitolta kuviteltuna tai muisteltuna kokemuksena.

Keskellä oleminen

Katselen, kun aurinko nousee lakipisteeseensä. Tuo elämänpallo ei juuri katoa näkyvistä koko vuorokauden aikana. Valo oleilee läsnä; pikainen hämäryys ei ennätä syödä kaikkea kirkkautta. Pieni poissaolon tuokio täyttyy haaveella: tämä hetki on kuin tehty, luotu pimeyden voittamiseen. Se on ylistys valolle. Kokijana minun on oltava läsnä tuossa alituisuusvaloisuudessa: ehkä tässä on yksi elementti, joka suomalaistaa minut.

Loitolta kuvitteleminen tai muisteleminen

Näen sieluni silmin – haaveena tai muistikuvana –, kuinka aurinko väkevästi väritti verenpunallaan koko maiseman. Se valo jatkui loputtomuuteen, päättymättömyyteen. Avaan silmäni, ja näky on kadonnut. Edessäni on kuiva hiekka ja sinisen meren aukeus, joka kaipaajalle merkitsee substituuttia, korviketta, antiauvoa. Poissaolon suomalaisuus: se on arjen uudelleen arvottamista, todellisen merkityksellisyyden havaitsemista. Kuviteltua ikään kuin -olemista.

Usein olen pohdiskellut samaa teemaa myös joulun aikoihin. Kun on tuttujen ihmisten parissa ja keskellä kotoisia maisemia, juhlan juhlavuus saattaa arkistua: muuttua tavanomaisuudeksi. Liian lähellä oleminen estää näkemästä tarkasti. Havainnoiva silmä jotenkin herpaantuu ja kieltäytyy huomaamasta olennaisuuksia. Siitä syystä on lupa puhua joskus jouluttomasta joulusta. Tai kenties kyse onkin kadotetusta joulusta, joka on vailla juhlaydintä. Eli se pystyy toteutumaan silkkana olemuksettomana epäjuhlapäivänä. Ehkä siis todellinen lahja olisikin joulunäkökyvyn löytäminen uudelleen.

Mainio paikka kadonneen joulun problematiikan tuumiskeluun on Wien. Hotelli Kaiserhofin huoneet ovat tyylikkäitä ja sopivan avaria filosofisiin puntarointeihin uppoutumiseen. Kutsuisinkin Kaiserhofia syvämietteisyysmajapaikaksi. Sen ilmapiiri on arvokas ja samalla lämminhenkinen sekä ystävällinen. Aamiainen on tarjoamisiltaan monipuolinen. Sinne on ilo aina jo etukäteen ajatella menevänsä. Jos joku halajaa samppanjaa jo aamutuimaan, sitäkin on mahdollista erilaisten herkutteluvaihtoehtojen kanssa nauttia. Verkkosivuilla annettu lupaus aistikkuudesta, yksilöllisyydestä ja perinteikkyydestä täyttyy. Tämän hotellin kaikesta toiminnasta huokuu ammattisivistys.

Joulutorit ovat ilon tyyssijoja: ihmisten kasvoilla on aito hymy ja silmänurkissa rehellinen riemunpilke. Sulaudun hyvin joukkoon, kun siemailen teetä ja maistelen paahdettuja kastanjoita. Kuusikin vaikuttaa tuttavalliselta ja kotoisesti koristellulta. Ei värikylläinen valoloiste silti kieli pelkästä kaupallisuudesta. Olisi kovin kyynistä päätyä tuonkaltaiseen tulkintaan ja unohtaa tietoisesti kaikki muu. Wienin yleistunnelma viehättää minua paljon. ”Miksi on niin?” kysyn itseltäni.

Istun raitiotievaunussa, johon olen noussut maineikkaalta kehäkadulta. Ovatkohan suomalainen entisyysjoulu ja wieniläinen läsnäolojoulu kerrostuneet limittäiseksi elämänkudelmaksi? Olen samanaikaisesti tässä sekä siellä jossakin, Varkaudessa ja Jyväskylässä. Kuljen kuitenkin haihtuvan kotvan verran Arvi Kivimaan kanssa rinnatuksin pitkin tuota Wienin ammoista ympyrätietä. Sen vuoksi päätössanoiksi sopivat Kivimaan teoksessa Kerran Firenzessä (1955) julkaistun Ring-runon syvämietteiset säkeet:

Öinen, musta katu, miksi tähdet näen syttyviksi,

miksi kadottaa

vaunu tumman pohjan altaan, miksi tieltä

kulkemaltaan

pois se vajoaa –

miksi Ringin suuremmaksi avartaa se, valtavaksi,

miksi tuska on

enää loittoneva muisto, miksi häipyy lehmuspuisto?

Kehä avartunut on.

(S. 65.)

Mainokset
One Comment leave one →
  1. sarolehti permalink*
    joulukuu 17, 2010 22:21

    Aika oivaltavia uudissanoja löytyy yllä olevasta tekstistä… syvämietteisyysmajapaikka…
    (Mark)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: